Vuokaaviosymboli: Vaihtoehtoinen käsittely: SORSAVAARAN RIISTA RY:N HISTORIIKKI
Kirjoittanut: Lauri Kärkkäinen
Perustamisesta 1980 alkaen vuoteen 2000 asti
 

 

 


Esipuhe

Toimeksiannon varsin pikaisesti saaneena, olen laatinut tämän yhteenvedon Sorsavaaran Riista ry-nimisen metsästysseuran toiminnasta sen alkuhetkistä vuoteen 2000 asti.

Työni pohjana ja tähän kirjattujen tietojen vakuutena minulla on ollut käytettävissäni seuran pöytäkirjat aina perustamiskokouksesta lähtien. Johtokunnan pöytäkirjoista olen saanut selkeän kuvan siitä, miten seuran asioita on pyritty hoitamaan jäsenistön eduksi ja parhaaksi.

Niistä löytyvät myös hyvin keskustellut ja valmistellut esitykset vuosikokouksille, joissa useimmista asioista päätökset on viime kädessä tehty, johtokunnan esitykset hyväksyen tai hyläten. Oman lisänsä asiatietoihin ovat antaneet niin kesäkokouksista kuin hirviporukan kokoontumisista tehdyt muistiinpanot ja pöytäkirjat.

Omasta metsästysharrastuksestani johtuen on vaarana koko kirjoitusprosessin ajan ollut kuitenkin yksipuolisen kuvan antaminen seuran metsästystoiminnasta.

Mielestäni nämä muutamat sivut seuran historiasta voivat olla vain lähtökohtana ja pohjana varsinaiselle historiikille, johonka on tasapuolisemmin koottu tietoa muistakin metsästysmuodoista kuin sen ison lihan perässä juoksemisesta. Oman osuutensa siinä saisi olla myös seuran naisten tekemästä työstä ja osallistumisesta Sorsavaaran Riista ry:n toimintaan.

Omasta puolestani haluan osoittaa onnitteluni kaksikymmenvuotiaalle, vielä nuoruusvuosiaan elävälle metsästysseuralle ja toivottaa hersyviä naurunremahduksia ja selekäkekkanauruja loputtomien kelotulien ympärillä kaikille niille, jotka eivät voi ilman näitä kokemuksia ja tuntemuksia yhtäkään elämänsä syksyä viettää.

Rovaniemellä 16. p:nä marraskuuta 2000                             

                                                                                                             Lauri Kärkkäinen

 

Poimintoja SORSAVAARAN RIISTA ry:n kaksikymmenvuotiselta taipaleelta.

Taivalkosken kunnan Asutusalueen koululla pidettiin metsästysseuran perustava kokous kymmenentenä päivänä toukokuuta 1980. Tuon kokouksen koollekutsujana toimi Lauri Kieleväinen ja paikalle oli saapunut neljätoista miestä.

Siitä alkoi uuden metsästysseuran taival ja tähän on tultu. Rapiat kaksikymmentä vuotta on kulunut tuosta meille niin tärkeästä ensimmäisestä tapaamisesta ja nyt olemme saaneet jälleen kokoontua yhteen perinteisten hirvipeijaisten merkeissä samalla myös juhlistamaan ja muistelemaan menneitä vuosikymmeniä, tapahtumia ja miksei myös edesmenneitä metsästyskavereita.

Tästä se kaikki alkoi:
Metsästysseuran perustavassa kokouksessa toimi puheenjohtajana sen kokoonkutsuja Lauri Kieleväinen. Sihteerin tehtäviä hoiteli toinen Lauri, nimittäin Lauri Muhonen.

Asia oli ilmeisesti kytenyt asianomaisten mielissä jo jonkun aikaa, sillä nimikin seuralle löytyi ilmeisen vaivattomasti. Yhteistuumin päätettiin perustaa metsästysyhdistys, jonka nimeksi laitettiin Sorsavaaran Riista ry. Perustamisasiakirjan allekirjoittivat Lauri Kieleväinen, Rauno Lahtinen ja Erkki Kortetjärvi ja säännöiksi hyväksyttiin metsästäjien keskusjärjestön säännöt. Seuranneessa yhdistyksen puheenjohtajavaalissa valittiin nuijanvarteen yksimielisesti Jorma Syrjälä ja johtokunnan jäseniksi Lauri Kieleväinen, Erkki Kortetjärvi, Esko Määttä, Timo Määttä, Viljo Määttä ja Taisto Väisänen. Vasta perustetun yhdistyksen sihteerinä pääsi aloittamaan Timo Määttä. Raha-asioiden hoitoon valittiinkin sitten täysi ammattilainen, nimittäin Jorma Kinnunen, jonka arkinen työkin liittyi rahojen kanssa puuhastelemiseen. Ammattilainen tai ei, mutta tilintarkastajatkin tarvittiin ja kyseistä tehtävää valittiin hoitamaan Jorma Virkkunen yhdessä Rauno Lahtisen kanssa ja heille vielä varalle Olavi Jurmu.

Metsästysseuran jatkuvuutta ajatellen jouduttiin vielä suorittamaan arpominenkin, sillä jatkossahan aina tarvitaan uusia asiasta innostuneita henkilöitä toiminnan pyörittämisen varmistamiseksi. Niinpä annettiin arvan ratkaista, kun johtokunnan erovuoroisista ryhdyttiin tuleville vuosille päättämään. Suoritetun arvanheiton perusteella edettiin ratkaisuun, jossa ensimmäisessä vuosikokouksessa erovuoroisia johtokunnan jäsenistä olivat Lauri Kieleväinen ja Viljo Määttä, toisena toimintavuotena Erkki Kortetjärvi ja Timo Määttä ja kolmantena vuotena johtokunnan kuopus Esko Määttä ja Taisto Väisänen. Näillä toimenpiteillä siis sai alkunsa Sorsavaaran Riista ry –niminen metsästysseura, jonka johtokunnan ensimmäiseksi tehtäväksi, vielä ennen kokouksen päättämistä, annettiin maanvuokraus- toiminnan aloittaminen Taivalkoskella kymmenentenä päivänä toukokuuta 1980. Allekirjoittajina olivat puheenjohtaja Lauri Kieleväinen ja sihteeri Lauri Muhonen. Tämän vakuudeksi kirjoitettu pöytäkirja vielä luettiin ja hyväksyttiin.

Jatkossa tietenkin seuran johtokunta joutui pikimmiten miettimään ja pohtimaan monien käytännönasioiden ratkomista ja järjestämistä. Päällimmäisinä asioina olivat tietenkin seuran jäsenyyteen, jäsenmaksuihin ja kaikenlaisiin niin yhdistystoimintaan kuin hoidettaviin asioihinkin liittyvien käytänteiden luominen ja toteuttaminen. Kuka tekee, mitä tekee ja milloin tekee tai mihinkä mennessä viimeistäänkin joku asia oli hoidettava ja kuka kyseisen asian hoitamisesta vastasi.

Maanomistajilta päätettiin alkuvaiheessa periä jäsenmaksua 15 mk/vuosi, ilman minkäänlaista liittymismaksua. Maattomille jäsenille samainen jäsen-maksu oli 30 mk/vuosi ja liittymismaksuna heiltä perittiin 100 mk. Mielenkiintoista seuran perustamisperiaatteissa oli se, että mukaan todellakin otettiin myös maattomia jäseniä, joiden jäsenyys piti kuitenkin aina vielä vuosikokouksessa hyväksyttää. Huomionarvoinen seikka sinänsä tuo maattomien mukaan ottaminen, sillä vallinneen käytännön mukaan tämä ei välttämättä ollut Taivalkoskella metsästysseuroissa kovinkaan yleistä, kun liittymismaksunakin perittiin vain tuo jo edellä mainittu sata markkaa.

Seuran historian ensimmäiseksi maattomaksi jäseneksi pääsi raha-asioista vastaamaan valittu pankinjohtaja Jorma Kinnunen. En malta kuitenkaan olla mainitsematta, että Saarekkeen Kaplaalla samana vuonna, syyskuun 17. p:nä 1980 pidetyssä johtokunnan kokouksessa allekirjoittaneellekin myönnettiin metsästysoikeus seuran maille ja jäsenyys metsästyskaudelle 80-81. Lisänä mainitaan, että lopullisesta seuran jäsenyydestä hakijan kohdalla päättää vuosikokous seuraavan vuoden tammikuussa.

Vieraileviakin metsämiehiä päätettiin seuran maille laskea, edellyttäen kuitenkin, että metsästys tapahtuisi aina jonkun seuran jäsenen mukana ollessa. Vieraslupakorttien myyminen jätettiin johtokunnan jäsenten tehtäväksi.

Töitä seuran toiminnan vakiinnuttamiseksi piti näin alkutaipaleella tehdä tosi mielellä. Vuokralle saatujen metsästysmaiden merkitsemisessä oli oma urakkansa. Sitä varten piti tietenkin hankkia merkkikilpiä, joidenka pohjaväriksi valittiin keltainen ja teksti tai kuva puolestaan tehtäisiin mustalla.

Seuran ensimmäinen vuosikokous pidettiin Asutusalueen koululla 18 . p:nä tammikuuta 1981.  Kokouksen kulku noudatteli tyypillistä vuosikokouksen yleistä kaavaa: luotiin katsaus seuran alkutaipaleeseen, jossa keskeisenä tehtävänä oli tietenkin ollut jo edellä mainittu maanvuokraustoiminta sekä siihen liittyen merkkikilpien maastoon asentaminen.

Ulkopuoliseen toimintaan oltiin osallistuttu olemalla kahteen eri otteeseen mukana talkoissa riistanhoitoyhdistyksen rakentamalla ampumaradalla.

Seuran johtokunta oli suoriutunut ensimmäisen vuoden tehtävistään ansiokkaasti, sillä niin raha-asioiden hoidostaan kuin myös varsinaisen toiminnan vetämisestä se sai vuosikokousväen hyväksynnän siinäkin mielessä, että erovuorossa olleet johtokunnan jäsenet valittiin tehtäviinsä uudestaan.

Uudelle toimintakaudelle oli rutiinitehtävien hoitamisen lisäksi saatu laadittua myös riistanhoitosuunnitelma, jonka vuosikokous hyväksyttyään päätti toteuttaa. Jäsenmaksuihin ei tässä vaiheessa katsottu olevan aiheellista puuttua, vaan ne säilytettiin ennallaan niin vuosijäsenmaksujen kuin liittymismaksujenkin osalta.

Vuosikokous vahvisti myös seuran jäsenyyttä maattomana hakeneen  Kärkkäisen jäsenyyden.

Kokoukselle esitettiin Taivalkosken hoitoalueen tekemä ehdotus Taivalvaaran – Tervavaaran alueen rauhoittamiseksi metsästykseltä.

Kyseiseen ehdotukseen päätettiin suhtautua myönteisesti ja siten Sorsavaaran Riista ry:n viralliseksi kannaksi asiassa tuli hoitoalueen ehdotuksen kannattaminen ja hyväksyminen.

Riistanhoitoyhdistyksen kokoukseen osallistumista mahdollisimman monen jäsenen toimesta vuosikokous piti hyvin tärkeänä. Jopa niin tärkeänä, että päätettiin kokouksesta syystä tai toisesta poisjääviltä jäseniltä pyytää valtakirja seuran edustuksen varmistamiseksi.

Seuran toiminta oli siis saatu käyntiin tehtäviinsä antaumuksella aikaansa ja työpanostaan antaneiden perustajajäsenten toimesta.

Aikaa ja vaivannäköä ei jatkossakaan säästelty, sillä tässä vaiheessa vielä lähinnä pienriistan metsästykseen keskittyminen edellytti myös riistapeltojen tekemistä ja niistä huolehtimista.

Talkoohengessä muokattiin sopiviin paikkoihin peltoja niin heinälle kuin rehukaalille ja kesän aikana kerättiin  lehtikerppuja talvikauden varalle.  Myös metsäkanalintujen reittiarvioinneista huolehdittiin riistanhoitoyhdistykseltä saatujen suoritusohjeiden mukaisesti.

Seuran toiminnan asettuessa pikkuhiljaa uomilleen, kiinnostus sen jäsenyyttä kohtaan kasvoi, mikä näkyi enenevässä määrin tulevina jäsenhakemuksina.

Alueen maanomistajille seuraan pääseminen oli itsestään selvää omistamiensa maiden metsästysoikeuksien vuokraamisen yhteydessä.

Niinpä monet alueella maata omistavat henkilöt ja tilalliset antoivat maidensa metsästysoikeuden seuralle vuokrasopimuksen allekirjoittamalla ja samalla ilmoittivat halukkuutensa seuran jäsenyyteen.

Joissakin tapauksissa oltiin jopa valmiita irtisanomaan ja purkamaan jo olemassa olevia sopimuksia muiden metsästysseurojen kanssa, jotta päästäisiin mukaan oman alueen uuden ja jo alusta pitäen elinvoimaiselta vaikuttavan seuran toimintaan.

Sorsavaaran Riista ry:n vuosikokouksessa Asutusalueen koululla tammikuun viimeisenä päivänä 1982 otettiin jälleen yksi uusi askel seuran historiassa.  Kyseisessä kokouksessa päätettiin nimittäin perustaa seuran yhteyteen oma hirvijaosto. Hirvimetsällä oli toki käyty jo syksyllä –81, mutta erillistä jaosta tälle metsästysmuodolle ei vielä ollut.

Jaoston perustaminen merkitsi tietenkin jälleen lisätyötä joillekin, sillä hirviseurueeseen pääsemiseksi piti miettiä oma suunnitelma ja selkeät pelisäännöt. Tähän tehtävään vuosikokous valitsi Jorma Syrjälän, Lauri Kieleväisen ja Taisto Latvalehdon.

Toimikunnan työn tuloksia selviteltiinkin syyskuussa 1982 pidetyssä  hirviporukan palaverissa, jossa sovittiin toiminnalle periaatteet.

Hirvenmetsästys siis sai nyt selkeät sääntönsä, joita kaikkien porukkaan mukaan lähtevien tuli yksiselitteisesti noudattaa. Toki laadittuja säädöksiä oltiin valmiit tarvittaessa tarkastamaan ja muuttamaan, mutta se tapahtuisi aina hyvissä ajoin ennen seuraavan metsästyskauden alkamista pidettävässä hirvikokouksessa.

Hirvenmetsästykseen osallistuminen ja jahtiporukkaan kuuluminen tuo tullessaan myös erilaisia taloudellisia velvoitteita.  Myös koko emäseuran toiminta edellyttää tasapainoista taloudenpitoa. Hirvenmetsästyksellä voidaankin vaikuttaa myönteisesti niin oman metsästysseuran toiminnan tukemiseen kuin seuran ulkopuolisten instanssien kuten paikallisen riistanhoitoyhdistyksen toimintaan.

Niinpä elokuussa –83 pidetyssä yleisessä kokouksessa päätettiinkin suhtautua myönteisesti riistanhoitoyhdistyksen pyyntöön taloudellisen tuen osoittamiseksi sille. Päätettiin, että syksyn hirvenmetsästyksessä luovutetaan puolet viimeisen aikuisen hirven lihoista riistanhoitoyhdistyksen taloudellisen tilan kartuttamiseksi.

Riistanhoitotyö tekeminen oli ollut seuran toimintaperiaatteissa alusta alkaen. Erilaisten laskentojen suorittaminen, riistapeltojen ylläpitäminen sekä monet muut talkoohenkeen perustuvat toimintamallit olivat jo tulleet seuran jäsenille tutuiksi ja asiaankuuluviksi toimintamuodoiksi. Uutena riistanhoitotyön muotona aloitettiin erilaisten tuhoeläinten vähentämiseen perustuva kilpailutoiminta. Muun muassa villiminkkien hävittämisestä seuran alueella päätettiin maksaa tapporahaa 10mk/minkki.

Näissä merkeissä siis jäsenistö jatkoi yhteistä metsästysharrastustaan, työskentelyään ja talkoiluaan oman seuran kehittämiseksi ja uusien tavoitteiden saavuttamiseksi.

Pian olikin edessä taas yhden uuden tavoitteen ja kohteen ideointi sekä toteuttaminen, sillä kesäkokouksessa 19.08.1984 keskusteltiin tosi tarkoituksella jonkinlaisen oman metsästysmajan tai tukikohdan  rakentamismahdollisuudesta. Vielä kuitenkaan ei asiassa päästy aivan toteuttamisvaiheeseen asti, vaan ajatus rakentamisesta jäi kypsymään jäsenistön mieliin.

Eräänä syynä rakentamisajatuksen siirtymiselle tuonnemmaksi oli varmasti se, että seuraa perustamassa ollut Lauri Kieleväinen oli antanut erityisesti hirviporukan käyttöön omistamansa rakennuksen niin sanotuksi hirvi- tai nylkyliiteriksi. Niinpä kesäkokouksessa 19.08.1986 suunniteltiinkin nylkyladon lattian kunnostamista. Samassa yhteydessä saatiin myös lupa lihanpaloittelutilan tekemiseksi Luukkosen navettaan.

Suurimmat rakennustoimenpiteet näyttivät siis keskittyvän seuran hirvijaoksen toimintaan. Olihan tietenkin aivan luonnollista, että ”ison lihan” mehtääminen laajoilla alueilla edellytti hyvää suunnittelua ja tilanteiden ennalta arviointia erityisesti niiltä, jotka olivat metsästyksen suorittamisesta vetovastuussa.

Niinpä jahdin onnistumiseksi jouduttiin rakentamaan torneja strategisesti tärkeille passilinjoille, kuten Kivilamminvaaraan ja Suvantovaaraan, joihin tornituksia päätettiin ryhtyä talkoilemaan hirviporukan huhtikuun –85 kokouksessa.

Toiminnan monipuolistuminen ja erityisesti rakennusmateriaalien hankkiminen saattoivatkin olla osasyynä siihen, että niin liittymis- kuin jäsenmaksujenkin suuruutta jouduttiin pian tarkistamaan ja korottamaan oikeastaan ensimmäisen kerran nuoren seuran historiassa.

Vilkastunut toiminta, tornien rakentaminen, nuolukivien hankkiminen ja riista-peltojen lisääminen eri puolille metsästysaluetta vaikutti osaltaan siihen, että seuran liittymismaksuun jouduttiin jälleen parin vuoden päästä tekemään uusi korotus. Ei tuo liittymismaksu vieläkään kovin kummoinen ollut suuruudeltaan, ei se ainakaan kenellekään voinut olla esteenä toimintaan mukaan lähtemiselle, sillä yhdeksän vuoden toiminnan jälkeen liittymismaksuna päätettiin periä 300 markkaa, eikä maanomistajien jäsenmaksuun puututtu, vaan se jätettiin edelleenkin ennalleen.

Sitten alkoikin seuran historiassa ajanjakso, johonka liittyi erilaista rakentamista pikku hiljaa, vuodesta toiseen, lähes tähän päivään asti ja ainakin ajatustasolla tuo rakentaminen jatkuu tälläkin hetkellä.

Nimittäin siirryttäessä uudelle vuosikymmenelle päätettiin kesällä –90 pidetyssä kokouksessa aloittaa ”grillikatoksen” rakentaminen vanhan nylkyliiterin läheisyyteen, puron varteen.

Vuosikymmenen vaihtuminen toi tullessaan muutakin, sillä Lauri Kieleväinen luovutti hirviporukan johtajan tehtävät nuoremman polven edustajalle ja porukan vetäjäksi valittiin Aimo Tauriainen, joka jatkaa tehtävässä edelleen.


Grillikatosta, sanan varsinaisessa merkityksessä, ei koskaan kuitenkaan rakennettu, vaan saman tien tehtiin kunnollinen kotarakennus, jossa oli hyvä pitää palaveria tai istua vain tulistelemassa ja rupattelemassa mukavia. Monet ovat varmaan ne naurunremahdukset, joita satunnaiset ohikulkijat ovat kodan suunnasta kuulleet, mikäli ovat oikeaan aikaan sattuneet paikan ohitse kulkemaan.

Kesäkokouksessa –91 Lauri Kieleväinen maa-alueen omistajana lupautui tekemään viralliset paperit niin taukotuvasta kuin nylkyliiteristäkin seuran eduksi. Samassa yhteydessä tuli esiin ajatus tilojen luovuttamisesta myös kylätoimikunnan käyttöön tarvittaessa.

Myöhemmin samana kesänä sitten päätettiin rakentaa uusi nylkyliiteri lihan-käsittelytiloineen tulistelukodan välittömään läheisyyteen.

Rakentamispäätöksen lisäksi päätettiin hirvenmetsästyksen helpottamiseksi hankkia pari radiopuhelinta, mutta siihen rahat piti kyllä hankkia hattua kierrättämällä.

Rakennussuunnitelmien toteuttaminen edellytti myös lainarahan ottamista, johtokunnan toimiessa takuumiehinä. Koska edessä oli varmaa rahanmenoa niin lainanhoitamiseen kuin tarvikkeiden hankkimiseen liittyen, päätettiin vuosikokouksessa –92 nostaa seuran liittymismaksua reilusti tuhanteen markkaan. Samalla maanomistajien jäsenmaksu nousi kaksinkertaiseksi eli viiteenkymmeneen markkaan ja maattomien jäsenten vuosimaksu tasan sataan markkaan. Rahaa kului, mutta jälkeäkin syntyi.

Kylläpä vain kelpasi uutta nylkyliiterikokonaisuutta katsella hikisen urakan jälkeen valmiina ja vasta maalattuna. Monet talkootunnit sen pystyttämisessä oli kuluneet, monet jutut kerrottu ja kuultu ja monet selekäkekkanaurut naurettu.

Kyllä tähänkin porukkaan on siunautunut melkoisia jutunkertojia.

Valmistumissyksynä muuten päästiin uudet orret oikein kunnolla testaamaankin, sillä kolmen ensimmäisen metsästyspäivän jälkeen orsissa roikkui peräti yksitoista hirvenroppia, mutta hyvin ne vaan kestivät.

Viikkometsästykselle piti panna välittömästi toppi, etteivät kaikki luvat olisi huvenneet heti alkuunsa. Niinpä sitten Lahtisen Raunon ja Aaten kanssa lähdimmekin rakentamaan tornilinjaa pitkin Lomavaaran metsäautotien vartta Nenukkeen risteyksen kohdalta eteenpäin.

Vuoden –94 aikana saimme käyttöön Esko Taivalkosken suunnitteleman seuran hihamerkin. Kesäkokouksessa päätettiin vanhat radiopuhelimet myydä tai antaa vaihdossa uusia VHF-puhelimia hankittaessa. Uudet puhelimet tulivat tosi tarpeeseen ja niitä saatiin hankittua peräti neljä kappaletta.

Seuraavan vuoden vuosikokouksessa pyysi seuran pitkäaikainen rahastonhoitaja Jorma Kinnunen vapautusta tehtävästään. Hänen pyyntöään tietysti kunnioitettiin ja ero myönnettiin. Samassa kokouksessa rahastonhoitajan tehtävät otti hoitaakseen Marja-Liisa Polojärvi.

Seuran jäsenet kunnostautuivat vuoden aikana myös kouluttamalla itseään metsästyksenvartijakursseilla. Tutkinnon suorittivat Mikko Väisänen ja Aimo Tauriainen.

Koska rakentamistoiminta oli nyt tältä erää saatu päätökseen ja muistissa oli Kieleväisen Laurin ehdotus ja lupaus virallisen vuokrasopimuksen tekemisestä seuran eduksi rakennusalueesta, annettiin Hans Korennon tehtäväksi laatia maapohjan omistajan kanssa oikeansorttiset ja viralliset vuokrapaperit.

 

Tämä teko ja aktiivinen toiminta monissa seuran johtotehtävissä, perustamiskokouksen koollekutsumista unohtamatta, katsottiin niin merkittäviksi ansioksi, että Lauri Kieleväiselle myönnettiin seuran kunniajäsenyys ja vapautus kaikista jäsenmaksuista tästä eteenpäin.

Jo kevään –97 ensimmäisessä johtokunnan kokouksessa heräteltiin yleisemmin ajatusta seuran vanhimpien jäsenten muistamisesta ja palkitsemisesta  yhteisen harrastuksen eteen tehdystä työstä. Ensimmäisessä vaiheessa päätettiin vapauttaa kaikki 60-vuotta täyttävät tai jo täyttäneet metsästäjät vuotuisista jäsenmaksuista.

Hyvän tavan mukaan käytiinkin sitten onnittelemassa Rauno Lahtista hänen täyttäessään 65-vuotta tammikuun lopulla ja samalla kertomassa seuran kunniajäsenyyden myöntämisestä hänelle.

Hirviporukan sääntöjäkin hieman tarkasteltiin ja muuteltiin niin, että jatkossa mukaan haluavan tuli suorittaa ampumakoe ja viidensadan markan liittymismaksu, jolla hän tavallaan vielä osallistui jo loppuunsaatettuun rakentamishankkeeseen ja jokavuotiseen kunnostustyöhön.

Keväällä ja kesällä 2000 tapahtui taas merkittäviä asioita, kun johtokunnan esityksestä päätettiin myydä seuran agrikaatti, ostaa ”majalle” sähköliittymä lainaa pankista ottamalla ja vielä hankkia jo kauan kaivattuja lihankäsittelylaitteita ja –tarvikkeita, kuten lihamylly ja luu(vanne)saha.

Kylläpä passasi taas syksyllä aloittaa jahti tietäen, että lihankäsittelyssä oltiin jälleen päästy merkittävästi eteenpäin.

Kuluneena jahtikautena päästiinkin taas pitkästä aikaa entisenlaiseen tunnelmaan, kun metsästys ei lopahtanutkaan aivan parina ensimmäisenä viikonloppuna, kiitos kohonneiden lupamäärien.

Seuran tulevaisuuskin näyttää valoisalta, kun nuoret miehet ovat innostuneet mukaan tulistelemaan ja tietenkin tosi toimiin.

Myönteistä asennetta nuorison keskuudessa on pyritty herättämään myös muutamilla oman koulun oppilaille suunnatuilla erästykseen liittyvillä tempauksilla ja teemapäivillä, jotka on tietenkin toteutettu seuran ”majalla”.

 

Niin ne ajat ja tavatkin muuttuvat, sillä parisenkymmentä vuotta taaksepäin metsästysseurojen toiminta saattoi olla lähes yksinomaan metsästämistä.

Toisin on tänään, sillä nyt tuo työ ehkä onkin suurimmaksi osaksi muuta, kuten ampumaharjoituksia, riistapeltotalkoita, tornien rakentamista, pienpetojen pyyntiä, jo olemassa olevien rakennusten kunnostamista, erilaisia kokouksia, riistakolmiolaskentaa, uuden suunnittelua ja toteuttamista ja niin edelleen.

Tähän on tultu ja nyt juhlitaan ja hyviin juhliin kuuluu aina ansioituneiden jäsenten muistaminen.

Sorsavaaran Riista ry:n johtokunta on anonut ansiomerkkejä seuraaville henkilöille:

Teeri-merkki                       Lauri Kieleväiselle

Pronssinen ansiomerkki   Rauno Lahtiselle

Taisto Latvalehdolle

Hans Korennolle ja

Veikko Väisäselle

Muutamia tilastoja ja muisteloja muuten vaan:

Sorsavaaran Riista ry:n puheenjohtajina ovat toimineet:

Jorma Syrjälä                                                             10.05.1980 alkaen

Eero Luukkonen                                                        25.01.1987 alkaen

Aimo Tauriainen                                                        29.01.1995 alkaen

 

 

Seuran sihteerintehtäviä ovat pisimpään hoitaneet:

Timo Määttä

Lauri Kieleväinen

Reijo Lahtinen

 

Hirviporukan johtajina ovat toimineet:

Lauri Kieleväinen                                            1981 alkaen

Aimo Tauriainen                                             1990 alkaen

 

Riistanhoitoyhdistyksen johtokunnassa on istunut:

Esko Taivalkoski

 

Sorsavaaran Riista ry:n ensimmäinen hirviporukka syksyllä 1981:

Ampujat:                                                                     Reppumiehet:

Lauri Kieleväinen                                                       Lauri Kärkkäinen

Urpo Karjalainen                                                       Matti Pesälä

Rauno Lahtinen                                                         Jorma Virkkunen

Taisto Latvalehto

Lauri Määttä

Timo Määttä

Markku Vähäkuopus

Taisto Väisänen

 

Lupia oli yksi ja saaliiksi saatiin Soijinvaarasta ylivuotias naaras, ampujana Markku Vähäkuopus.

 

NÄIN SIIS TOIMITTIIN ENSIMMÄISET KAKSIKYMMENTÄ VUOTTA.

 

Vuokaaviosymboli: Vaihtoehtoinen käsittely: SORSAVAARAN RIISTA RY:N HISTORIIKKI
Kirjoittaneet: Riitta Kuha ja Leena Taivalkoski
Historiikki vuodesta 2001 vuoden 2010 elokuuhun asti
 

 

 

 


Lauri Kärkkäinen on koonnut yhteenvedon vuoden 2000 loppuun asti ja tämän hän esitti seuran 20-vuotisjuhlissa. Etenemme tästä Laurin kirjoittamasta puheesta aina tähän päivään saakka.

2000-luvun uusi vuosikymmen alkoi uusien koneiden ja laitteiden hankinnalla. Hankittiin lihamylly ja luusaha. Lauri Kärkkäinen opetteli lihanleikkaamisen paikallisen lihamestarin opastuksella. Lauri on jakanut tätä oppia edelleen eteenpäin hirviporukassa. Paloittelu sujuu nopeasti ja vaivattomasti porukan kesken. Hygieniaan on alettu myös kiinnittää huomiota entistä enemmän.

Vuoden 2002 alussa seuraan perustettiin naisjaosto, jonka tehtävänä on mm. peijaisjärjestelyt. Jaoston vetäjiksi valittiin Helena Lahtinen ja Päivi Alavuotunki. Peijaisia pidettiin Asutusalueen koululla vuoteen 2002 asti, jonka jälkeen peijaiset siirrettiin pidettäväksi metsäoppilaitokselle. Seuran jäsenille ja maanomistajille perheineen tarjotaan joko lihakeittoa tai käristystä. Emännille kuuluu suuri kiitos näiden herkullisten ruokien valmistuksesta ja tarjoilusta. Peijaiset ovat olleet hyvin suosittuja tapahtumia, niissä on ollut noin 150-200 syöjää. Peijaisten lopuksi on pidetty arpajaiset ja lihahuutokauppa. Näiden tulojen ohella seuran liittymis- ja jäsenmaksut muodostavat seuran taloudellisen pohjan. Erityiskiitos seuran tiliasioiden hoitamisesta kuuluu Marja Polojärvelle.

Naiset ovat osallistuneet aktiivisesti hirvenmetsästykseen viimeisen vuosikymmenen ajan sekä ajomiehinä, että ampujina. Naisjäsenten määrä hirviporukassa on kasvanut vuosien saatossa ja naiset ovat osoittautuneet hyviksi metsästäjiksi; kaatojakin on tullut.  Lieneekö naisten lisääntynyt kiinnostus metsästystä kohtaan ollut seurausta miesten liiallisesta viihtymisestä metsästyksen ja sen ”oheistoiminnan” parissa – olipa asia niin tai näin, viime syksynä hirvenmetsästys oli ohi ennätysnopeasti, kahdessa viikossa.

Hirviliiterin paloittelupuolta kunnostettiin vuonna 2006, lattiaan laitettiin muovimatto ja seinät kunnostettiin myös laittamalla paloittelutasot. Nylkytilan lattia maalattiin myös. Samana vuonna päätettiin hankkia vakuumikone ja tämä tehtävä annettiin Lauri Kärkkäiselle.

Vuonna 2008 tapahtui ratkaiseva käännös maanomistuksessa ja hirviliiterin vuokratontti saatiin ostaa seuralle omaksi Lauri Kieleväiseltä. Pikkula 62:3 tontin määräalan suuruus on pinta-alaltaan 5000 m2. Lauri Kieleväiselle myönnettiin ”Kämppäukon” titteli niin pitkäksi aikaa kun hän itse haluaa toimia hirviporukassa osallistumatta hirvenmetsästykseen, mutta säilyttäen kuitenkin hirviporukan jäsenyyden.

Koirien määrä hirviporukassa on kasvanut tasaisesti, alussa koiria oli vain kaksi kappaletta Ana ja Roki. Ana menehtyi 1.11.2004 hirvimetsällä kunniakkaasti työnsä ääreen. Ana oli loistava metsästyskoira, jolle ehdittiin ampua yli 60 hirveä. Rokille on tähän päivään mennessä ammuttu 81 hirveä, emä siis jätti Rokille perinnöksi hyvän hirvenmetsästystaidon.
Vuonna 2005 uusia koiria tuli kolme: norjanharmaat Jope ja Ana II ja itäsiperianlaika Karo. Vuonna 2008 seuraan tuli Rokin ja Ana II:sen jälkeläiset Tessa, Piku ja Mosku sekä jämpti Poke. Vuonna 2009 tuli norjanharmaa Manta. Metsästys on muuttanut muotoaan, nykyään koirille ammutaan suurin osa hirvistä, ajometsästystä harrastetaan edelleen sosiaalisuuden vuoksi. Saalis noudetaan mönkijöillä sekä perinteiseen tapaan miesvoimalla.

Koirien kasvatustyössä on mainetta ja kunniaa niittänyt Esko Taivalkoski. Hän on kouluttanut suomenpystykorva Ripsan erinomaiseksi haukkuvaksi lintukoiraksi ottaen osaa haukkukokeisiin aina SM-tasoa myöten.

Sorsavaaran Riista Ry:n johto on ollut viimeisen vuosikymmenen luotettavissa käsissä, kun seuran puheenjohtajana ja hirviporukan johtajana on toiminut Aimo Tauriainen. Vuonna 2007 hän piti välivuoden hirvenmetsästyksestä ja hirviporukan vetäjänä tuon vuoden toimi varajohtaja Sami Luukkonen. Tästä tehtävästä hän suoriutui kiitettävästi.

Seuran johtokunta on ilmeisestikin suoriutunut toimistaan luottamusta herättävällä tavalla, koska kokoonpano on pysynyt lähes ennallaan.

Metsästysseuran sihteereinä ja rahastonhoitajina ansiokkaasti 90 –luvun puolivälistä ovat toimineet ensin Reijo Lahtinen ja hänen seuraajanaan seuran perustajajäseniinkin kuuluva Esko Määttä.

Vuokramaita seuralla on tällä hetkellä reilut 4000 hehtaaria. Seuran maanvuokra-asioista on vastannut  Hans Korento.

Seura on tehnyt riistanhoitotyötä viemällä nuolukiviä metsään, sekä tekemällä riistapeltoja. Riistakolmiolaskenta tehdään kaksi kertaa vuodessa, kesäaikaan kävelypatikassa ja talvella hiihtäen. Niilo Korento, Esko Taivalkoski ja Raimo Jurmu ovat verottaneet ansiokkaasti pienpetokantaa seuran alueella. Kuuleman mukaan vaimoväen siivousvälineistöstä on ollut suurta apua jälkien peittämisessä.

Maalintukantojen vähentymisen myötä on seura joinakin vuosina joutunut rajoittamaan maalintujen metsästyskiintiöitä. Vuonna 2008 metso ja riekko rauhoitettiin kokonaan. Tällä hetkellä maalintukannat näyttäisivät kuitenkin olevan elpymään päin.

Metsästysseuran ”ukkoutumisesta” ei ole pelkoa, jäseniksi on saatu nuoria salskeita miehiä sekä rohkeita naisia. Nuorin hirvenampumakokeen suorittanut jäsen on tällä hetkellä 11 vuotias. Seuran jäsenmäärä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla, jäsenmäärä on tällä hetkellä 109. Vastaavasti hirvilupien määrä on kehittynyt nousujohteisesti; seuran ensimmäisenä hirvenmetsästysvuonna lupa oli yhden eläimen kaatamiseen kun taas viime syksyn eli vuoden 2009 lupamäärä oli 14 aikuista ja 11 vasaa.

Metsästys on monelle tärkeä harrastus, joillekin jopa elämäntapa. Aktiivisesti toimivat metsästysseurat antavat mahdollisuuden hyödyntää luonnon moninaisuutta ja jakaa kokemuksia samanhenkisten ihmisten kanssa. Pidetään lippu korkealla myös seuraavat kymmenen vuotta.

Taivalkoskella 5.8.2010

                                                                                       Riitta Kuha ja Leena Taivalkoski

 

Vuokaaviosymboli: Vaihtoehtoinen käsittely: SORSAVAARAN RIISTA RY:N HISTORIIKKI
Kirjoittaneet: Aimo Tauriainen ja Aimo Arpiainen
Historiikki vuoden 2010 elokuusta tähän päivään asti.
 

 

 

 


Sorsavaaran Riista saavutti nuoren aikuisen iän, 30 vuotta ja sitä juhlittiin 7.8.2010 Ylimaan pihapiirissä. Seura muisti vanhoja jäseniään ja yhteistyökumppaneitaan. Ansiomerkkejä saivat seuran jäsenistä:                     

                      Karjalainen Urpo
                      Korento Niilo
                      Kärkkäinen Lauri
                      Lahtinen Reijo
                      Määttä Esko
                      Taivalkoski Esko

                      Tauriainen Aimo

 

Naiset huolehtivat ansiokkaasti ruokailusta ja saivat ansaitusti kukituksen.

 

Johtokunta päätti sähkökäyttöisen vinssin hankkimisesta hirviliiterille sekä keskusteli ajatuksesta aloittaa vakiintunut ampumaharjoittelu.

 

Seuran kesäkokouksessa 4.9.2010 päätettiin noudattaa saaliskiintiöissä Rhy:n suositusta, joka oli viisi lintua ja niistä yksi metsolintu. Seuran taloudellinen tilanne todettiin hyväksi.

 

Kokous vahvisti johtokunnan esityksen seuraavana vuotta järjestettävistä kahdesta ampumaharjoituspäivästä, joista toisena ammutaan liikkuvaan maaliin. Majan rikkoutuneen pakastimen tilalle ostettiin uusi.

 

Hirvikokouksessa 4.9.2010 lisättiin johtokunnan esityksen mukaisesti koirametsästyksestä saadusta saaliista ohje, jonka mukaan sisäelimet kuuluvat koiranomistajalle, ellei hän halua luovuttaa niitä muille.

 

Syksyn 2010 hirvenmetsästykseen osallistui 45 ampujaksi merkittyä henkilöä.

 

2011

Vuoden 2011 ensimmäisessä johtokunnan kokouksessa käsiteltiin ajatusta kesän aikana rakennettavasta pesukatoksesta. Suunnitteluun varattiin aika vuosi.

 

Vuosikokouksessa 29.1.2011 päätettiin kodan kunnostamisesta ja pesupaikan rakentamisesta. Rakennuskustannuksista oli tehty karkea kustannusarvio. Pesupaikan rakentaminen tapahtuu vuonna 2012.

Naisjaostoon nimettiin Helena Lahtisen ja Päivi Alavuotungin lisäksi Sanna Määttä, Riitta Kuha ja Kaija Tauriainen.

Nyt perustetun ampumajaoston vetäjäksi tuli Jouni Wikstedt sekä jäseniksi Ville Karjalainen ja Toni Holappa.

 

Kodan ja majan kunnostus aloitettiin 11.6.2011.

 

Kesäkokouksessa 3.9.2011 päätettiin vieraslupien hinnat ja valittiin uusina jäseninä Timo Jumisko ja Mervi Uutinen.

 

Hirvenmetsästys sujui normaalin mukaan joutuisasti.

 

Peijaisissa 19.11.2011 tarjottiin maansa vuokranneille kyläläisille ja seuran jäsenille maukasta hirvikeittoa.

 

2012

Vuosikokouksessa 28.1.2012 tarkistettiin seuran liittymis- ja jäsenmaksuja sekä valittiin uusina jäseninä Virpi Syväjärvi, Aimo Arpiainen, Timo Suutari, Veli Keränen ja Sami Ruokangas.

 

Johtokunnan kokouksessa 23.5.2012 sovittiin, että Esko Määttä hoitaa pesupaikan rakennushankkeen lupa-asiat. Kustannusarvioksi tuli n. 6000 €.

 

Talkoot aloitettiin siivouksella 26.5.2012 ja jatkettiin pohjantekotalkoilla 12.6 ja 16.6. Pohja valettiin 30.6. ja rungonteko aloitettiin 3.7.2012. Kattorakenteita ja seinien levytystä tehtiin 10.7 ja 17.7. Peltikatto ruuvattiin paikoilleen 22.7 ja 24.7 sekä aloitettiin seinien laudoitus. Ulkoseinät laudoitettiin ja maalattiin 31.7 ja 4.8, jolloin asennettiin myös vuorilistat. Pesurakennuksen porras valettiin ja ikkunoiden vuorilaudat asennettiin 7.8.2012. Lämpöeristys tehtiin ja sisäseiniä levytettiin sekä ulkopuolta viimeisteltiin 14.8. Sisäseinien levytys ja viimeistely saatiin valmiiksi 21.8. Hirviliiterin ulkoseinien maalausta uusittiin 28.8.

 

Seuralle saatiin kotisivut 25.6.2012 alkaen. Sivuja käytetään tietojen välittämiseen jäsenille, tapahtumista ja talkoista otettujen kuvien tallentamiseen myöhemmin katsottavaksi.

 

Seuran jäsenet ovat hankkineet riistakameroita, joilla saatuja kuvia on esitelty seuran kotisivuilla juhannuksesta 2012 alkaen.

 

Heinäntekotalkoita järjestettiin 1.7 ja 5.7.2012. Tulipa pupuille popsittavaa.

 

Uusia ampumatorneja pystytettiin 4.9.2012 Katoksen lähimaastoon. Nyt seuralle on jo huomattava määrä ampumatorneja.

 

Ampumaharjoituksissa jäsenet kävivät kiitettävästi 17.6. ja 5.8.2012. Vielä ei osanotto ole kiinnostanut keikkia.

 

Kesäkokouksessa 1.9.2012 Kivilammella päätettiin vieraslupien hinnoista ja Rhy:n suositusten mukaisten kanalintukiintiöstä.

 

Uutena jäsenenä seuraan valittiin Juha Posio. Seuran jäsenmäärä on nyt 113.

 

Hirvikokouksessa 1.9.2012 käytiin läpi johtokunnan esitys uusiksi hirvenmetsästyssäännöiksi, jotka kokous hyväksyi. Päätettiin hankkia uusi pakastin.

 

Hirviliiteri ja alue siivottiin 11.9.2012 odottamaan hirvijahdin aloitusta.

 

Hirvijahdin aloituspalaverissa 28.9.2012 käytiin läpi turvallisuus-, varuste- ja toimintaohjeet sekä tarkastettiin luvat.

 

Lauantaina 29.9. aloitettiin hirvijahti, joka sujui sutjakkaasti. Seuran kiintiö tuli täyteen 27.10.2012.

 

Peijaisia vietettiin 10.11.2012.

 

2013

Vuoden 2013 vuosikokous pidettiin 2.2.2013 Pitkälammella.

 

Kesän ensimmäisissä talkoissa 8.6.2013 siivottiin hirviliiterin alue ja aloitettiin pesupaikan piipun teko. Rakennustalkoisiin oli huomionarvoista innostusta.

 

Talkoissa 11.6 piippu nousi jo katolle ja sisäkaton teko alkoi.

 

Sisäkaton lämpöeristys tehtiin 18.6 ja sisäkatto paneloitiin 25.6.

 

Heinää tehtiin 1.7 ja 2.7 Katoksen alueella.

 

Talkoissa 9.7 piippu sai hatun, pata paikkansa ja rakennus valaisimet.

 

Pesurakennuksen piippu ja lattia viimeisteltiin 16.7.

 

Ensimmäiset savut nousivat piipusta 23.7.2013.

 

Ampumajaosto järjesti harjoitukset 9.6 ja 4.8.2013.

 

Seuran kesäkokous ja hirvikokous pidettiin Kivilammella 31.8.

 

Uusia hirvitorneja tehtiin 2 kpl 16.9.2013 hirviliiterin lähialueelle.

 

Hirvijahdin aloituspalaveri oli 27.9 ja jahti alkoi 28.9.2013. Jahti sujui nopeasti ja viimeinen kaato tapahtui 19.10.

 

Vuoden 2013 peijaiset pidettiin Yläasteen ruokasalissa 2.11.2013. Vieraita oli parisataa.

 

2014

Vuoden 2014 vuosikokouksessa 25.1 puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri ja johtokunta valittiin jatkamaan tehtävissään.
Suunnitelmissa on rakentaa hirviliiterin alueelle savustusrakennus seuran jäsenten käyttöön lihojen ja kalojen savustamista varten.

Seuraan hyväksyttiin kaksi uutta jäsentä.

 

Savustusrakennuksen suunnittelu alkoi Esa Särkelän luvattua hirret ja 2.6 kokoonnuttiin hirviliiterille yhteiseen suunnittelutilaisuuteen.

 

Talkoissa 7.6 siivottiin hirviliiteri ja koko alue, Esa kuori koneellaan maanpinnan auki savustusrakennuksen alta ja sorasi alueen. Pohjaharkot voitiin sijoittaa alustavasti.

Katoksen alueella tehtiin riistapellon raivaus ja aitaus.

 

Talkoissa 17.6 porukka kaivoi lapioilla kaapeliuran hirviliiterin nurkalta savustusrakennuksen luo.

 

Toni Holappa ja Jouni Wikstedt tasoittivat mönkijöillään riistapeltoa 18.6, jonka jälkeen peltoon kylvettiin kauran, nauriin ja heinäseoksen siemenet.

Tiistaina 24.6 kaapeli asennettiin paikoilleen ja peitettiin.

 

Heinää tehtiin talven varalle Katoksessa 6., 7. ja 8. heinäkuuta.

 

Riistakamera napsivat kuvia alueillaan liikkuvista hirvistä.

 

15.7 rakennettiin aita Sorsavaarantien viereisen riistapellon ympärille.

 

Ampumaharjoituksissa käytiin radalla 20.7.2014.

 

Riistakolmiolaskenta suoritettiin helteisessä säässä 26.7. Todettiin lintukanta ja varsinkin poikastuotanto heikoksi.

 

Kesäkalastuksesta saatiin näyttäviä valokuvia, jotka perustuivat todellisiin saaliisiin.

 

Samoin kamerat saalistivat komeita valokuvia Jumbosta, Bellasta ynnä muista hirvistä.

 

Savustusrakennuksen hirsien salvaaminen alkoi 5.8.2014. Innostus oli kova ja tulos syntyi.

Talkoita jatkettiin vähintään kerran viikossa.

 

Harjoitusammuntoihin 24.8 osallistui vain viisi miestä, muut olivat kait varmoja taidoistaan.

 

Kesä- ja hirvikokous pidettiin 30.8 Kivilammella jouhevaan tapaan. Todettiin, että kolme hirviporukan jäsentä jättäytyi pois syksyn jahdeista.

 

Syyskuun alussa savustusrakennus sai sisä- ja ulkolaudoituksen, katon, oven ja komean maalipinnan.

 

Talkoitten 18.9 jälkeen savustusrakennus oli valmis koekäyttöä varten.

 

Hirvijahdin aloituspalaveri pidettiin kodassa 26.9.2014 ja jahti aloitettiin seuraavana aamuna. Jahtia jatkettiin seuraavina päivinä ja tulosta tuli niin, että 7.10 koko kiintiö oli kaadettu. Jahdin läpivienti oli ennätyksellisen nopea.

 

Savustusrakennus oli tosi käytössä 1.10.2014 ja tulos oli hyvä.

 

Peijaisten valmistelu aloitettiin 6.11 lihojen viipaloinnilla. Perjantaina 7.11 valmistelutyötä jatkettiin Yläkoulun ruokasalissa ja keittiössä. Kaikki olikin valmista lauantain 8.11 peijaispäivää varten. Jäseniä ja kyläläisiä tuli paikalle lähes kaksisataa, ruoka maistui ja juttu lensi huutokaupan välissä.

 

 

2015

Seuraava vuosi aloitettiin vuosikokouksella Pitkälammella 31.1.2015. Seuran johto, puheenjohtaja Aimo Tauriainen, varapuheenjohtaja Sami Luukkonen sekä sihteeri ja rahastonhoitaja Esko Määttä valittiin jatkamaan tehtävissään. Johtokunnan erovuoroiset jäsenet valittiin jatkamaan edelleen. Paikalla oli seuran 23 jäsentä. Seurassa oli vuonna 2014 113 jäsentä ja uusina nyt valittiin Jari Kaarre, Antti Kaarre, Petri Sola ja Rauno Vanhala. Kokous myönsi tili- ja vastuuvapauden seuran tileistä vuodelta 2014. Seuran liittymis- ja jäsen- ym. maksut päätettiin pitää ennallaan. Puheenjohtaja esitteli seuran talous- ja toimintasuunnitelman vuodelle 2015. Syksyn 2015 hirviporukkaan on ilmoittautunut 46 ampujaa. Riistapeltoja tulee olemaan kaksi ja nuolukiviä asennetaan noin 70 kpl. Riistakolmiolaskentoja järjestetään kaksi, yksi talvella ja toinen kesällä.

Ampumajaosto järjestää kesän aikana kolmet harjoitusammunnat ampumaradalla.

Tulevan kesän suunnitelmissa on rakentaa metsästysmajan alueelle WC-rakennus, jonka kustannukset on huomioitu talousarviossa. Samoin pesularakennus viimeistellään.

Kokous hyväksyi johtokunnan esityksen mukaisesti seuran perustamisessa mukana olleelle Esko Määtälle myönnetyn kunniajäsenyyden.

 

Kevään ja kesän kuluessa järjestettiin 14 talkooiltaa, joihin jäsenet osallistuivat kiitettävästi. Toukokuun lopussa aloitettiin alueen yleissiivouksella ja suunniteltiin huussirakennuksen paikkaa ja rakennustapaa. Esa Särkelä möyri koneellaan alueen perustyön ja juhannuksen jälkeen lyöntiin lapiot maahan sekä viimeisteltiin pohja. Kesäkuun lopussa nousi runko ja punaiset laudat toivat lisäväriä alueelle. Heinäkuun alussa tehtiin heinähommia ja jatkettiin huussin rakentamista. Puolivälissä kuuta ”helpotusten hotelli” alkoi muotoutua. Loppukuussa kattokin oli valmis. Elokuun alussa korjattiin talvella metsästysmajan lumen painosta romahtanutta piippua ja huussi alkoi olla lähes valmis loppuviimeistelyä vailla. Syyskuun alkuun tultaessa huussi oli käyttökunnossa ja ahkerat talkoolaiset voivat olla tyytyväisiä tulokseen.

 

Esko Taivalkosken, Sami Luukkosen, Pirjo Kemppaisen ja Porukan riistakamerat kuvasivat alueen hirviä nuolukivillä ja riistapellossa. Syyskuussa tuli tieto, että hirviporukan kiintiö on 8 aikuista ja 8 vasaa.

 

Perjantaina 26.9.2015 kokoonnuttiin suurella joukolla kodalle hirvijahdin käskynjakoon. Jahtiin lähtevä porukka oli määrältään entinen, koska kolme jäi pois ja vastaavasti kolme tuli lisää. Luvat tarkastettiin ja sovittiin kokoontuminen lauantaina kello 7 majalla.

 

Lauantain saaliina oli kaksi aikuista, yksi uros ja yksi naaras sekä naarasvasa. Sunnuntaina jatkettiin jahtia ja tuloksena taas naarasvasa. Siinäpä oli sitten käsitöitä sunnuntai-iltaan asti. Maanantaina 28.9.2015 kävi vain pieni porukka metsässä, mutta saalista ei saatu. Samoin tiistai 29.9 oli tulokseton, mutta keskiviikkona 30.9 Mosku sai nopeasti vainun ja haukkui emää ja vasaa monta tuntia. Toni seurasi ja pamautti vasan ja luvan saatuaan myös emän odottamaan kuljetusta lihankäsittelylaitokselle. Päivän tulos oli hyvä.

 

Torstaina 1.10 ei saalista saatu, mutta jo perjantaina 2.10 kaatui uroshirvi, jonka liikkumista riistapellolla on seurattu riistakameralla parin viikon ajan. Kaatopaikka oli kuitenkin muualla. Nyt aikuisista hirvistä oli kaadettu jo puolet. Lauantai 3.10 oli lukuisien kaatojen päivä. Koirat Mosku etunenässä kunnostautuvat ja nylkyliiteri alkoi täyttyä. Kuusi aikuista ja viisi vasaa roikkui orsilla tai jäähdytteli pakastimissa.

 

Sunnuntaina 4.10 yritettiin löytää vasoja, mutta tulosta ei tullut.” Leikkaussalissa” oli senkin edestä töitä vasojen paloittelussa ja jaossa. Lare ja kumppanit heiluivat veitsineen kirurgeina ja tulosta tuli. Maanantai 5.10 käytettiin peijaislihojen paketointiin ja kahden ison aikuisen paloitteluun, pakastamiseen ja jaettavan jauhelihan tekoon. Siinä oli työtä moneksi tunniksi. Tiistai 6.10 saivat koirat ja metsästäjät levätä.

 

Keskiviikkona 7.10 innokas porukka oli jo hämärissä metsässä ja iso vasa kaatui aamulla seitsemän aikoihin. Tarkoitus oli keskittyä ensisijaisesti vasoihin ja maksan valmistukseen kodassa. Kyllä se maistuikin.

 

Torstaina 8.10 paloiteltiin ja jaettiin iso vasa. Perjantai 9.10 oli välipäivä. Lauantaina 10.10 yritettiin neljäntoista metsästäjän ja kahden koiran voimin löytää mahdollisimman suuri vasa ja uros, mutta tarjolla oli vain pieni naaras, joka jätettiin kasvamaan.

 

Sunnuntaina 11.10 jatkettiin jahtia. Mosku teki töitä tosissaan ja toi kämppäukon eteen ammuttavaksi naarashirven eikä 73-vuotias osannut olla ampumatta. Tiistaina 13.10 se paloiteltiin ja jaettiin. Keskiviikkona 14.10 oli hirvillä ja hirvikoirilla lepopäivä. Torstaina 15.10 löytyi iso vasa, joka kaatui helppoon paikkaan. Se leikeltiin torstaina 16.10 ja siitä jaettiin osa viimeisille jäsenille, jotka eivät olleet saaneet vasaosuuttaan. Loput menivät pakkaseen.

 

Lauantaina 17.10 onnistuttiin kaatamaan viimeinen vasa, joka olikin hyvänkokoinen. Maanantaina 19.10 vasa paloiteltiin ja paistit vietiin 21.10 kylmäsavustukseen, sisäfileet pakastettiin huutokauppaa ja ulkofileet jakoa varten. Kylmäsavulihat saadaan käsittelystä ensi vuoden alussa. Ne viipaloidaan seuran koneella ja jaetaan jäsenten kesken tasapuolisesti. Kylmäsavustus maksaa 7 € kilolta.

 

Tiistaina 20.10 seuran kotisivuilla oli käyty 10.000. kerran. Kiinnostus on ollut suurta.

 

Viimeisen hirven valinnassa meni monta päivää, kunnes sunnuntaina 25.10 kaatui iso naaras. Tämän kauden hirvijahti oli ohi neljässä viikossa ja kahdessa päivässä. Se oli ahkeran metsästäjäporukan nopeaa toimintaa. Maanantaina 26.10 tämä viimeinen hirvi paloiteltiin kylmäsavulihapaisteihin, fileihin ja jauhelihaksi.

 

Kuumasavulihan ystävät suolasivat lihojaan ja savustivat niitä 31.10 seuran savustamossa. Kylmälihasavustamoon vietiin 27.10 41,4 kg paistia ensi vuoden herkutteluhetkiä varten.

Aikaisemmin 21.10 kylmäsavustukseen vietiin 20,4 kg. Arvioitu valmistumisaika on helmikuu 2016.

 

Hirvijahti oli ohi ennen kuin pysyvä lumi tuli maahan. Koirat osasivat hommansa ja saaliin kuljetukset toimivat joustavasti. Porukka voi olla tyytyväinen. Seuraavana olivat vuorossa peijaisten järjestelyt Yläkoulun ruokasaliin.

 

Torstaina 12.11 peijaiskäristyksen lihat siivutettiin seuran koneella ja jakofileet tasattiin jäsenten kesken. Perjantaina 13.11 peijaisten järjestelyt jatkuivat Yläkoulun ruokasalissa ja keittiössä. Peijaispäivänä 14.11 kyläläiset, maansa seuralle metsästysalueeksi vuokranneet ja seuran jäsenet perheineen tulivat hirvikäristykselle monilukuisesti. Hirvenlihan huutokaupassa tuli seuran toimintaan mukava summa. Samoin osallistujat toivat runsaasti arvontapalkintoja, joiden toivossa arpojen myynti tuotti hyvin. Illalla hirviporukan jäsenet verestivät kauden metsästys- ynnä muita muistojaan Pitkälammella.

 

Suurin osa metsästyskaudesta oli nyt ohi. Innokkaimmat jatkavat vielä esimerkiksi pienpetopyyntiä.

 

 

 

 

2016

Lauantaiaamuna 6.2 kävi kahdeksan reipasta miestä suorittamassa riistakolmiolaskentaa sovitulta alueelta.

 

Vuosikokous pidettiin 6.2 ensimmäisen kerran Taivalvaaralla hienossa Monitoimitalossa. Tilat olivat tosi nykyaikaiset ja avarat. Paikalla oli 21 jäsentä ja ”töpinäpartio”, joka ruokki porukan maukkaalla hirvikeitolla ja pumppasi täyteen kahvia ja pullaa.

 

Varsinainen kokous sujui parissa tunnissa. Puheenjohtajana toimi Aimo Tauriainen, joka jatkaa seuran puheenjohtajana. Johtokunta oli esittänyt, että seura tarvitsee uutta nuorta verta riveihinsä. Kokous hyväksyi ajatuksen ja nyt entisten johtokunnanjäsenten lisäksi vastuuta kantavat Ville Karjalainen ja Janne Polojärvi.

 

Lakisääteiset toimintakertomukset, tilikertomukset ja toimintasuunnitelmat hyväksyttiin.

Uuttakin on tulossa, josta voidaan kertoa joskus myöhemmin.

 

Seuranjäsen - ja liittymismaksut säilyvät entisellään. Seuran asioiden hoitoon ja viime syksyn hirvenmetsästykseen kokousväki oli tyytyväinen. Lintukannan kehityksestä sen sijaan oltiin huolestuneita. asioiden hoitoon ja viime syksyn hirvenmetsästykseen kokousväki oli tyytyväinen. uksen ja nyt entisten johtokunnanjäsente

 

Lokakuun lopussa 2015 oli yhteisistä lihaosuuksista osa viety kylmälihasavustukseen Juotasniemen lihankäsittelylaitokseen. Takaisin lihat saatiin 5.2 ja seuraavana aamuna aloitettiin lihojen siivutus. Rankka työ kesti monta tuntia ja pakatut osuudet saatiin jaetuksi hirviporukan jäsenille iltaan mennessä.

 

Maaliskuulla seuran johto alkoi kysellä, olisiko jäsenillä lahjoittaa uuden riistapellon aidanseipäiksi sopivia rankoja. Pari lahjoittajaa ilmaantui ja rankojen keräily alkoi hiljalleen.

 

Huhtikuussa aitatolppia kuorittiin talkoissa kuivumaan ja päitäkin viistottiin. Tolppia on noin 200 kappaletta odottamassa kesänalkua.

 

Seuran puheenjohtaja Aimo Tauriainen täytti 28.4.2016 60 vuotta. Ystäviä ja seuranjäseniä kävi onnittelukäynnillä. Johtokunta toi Aimolle Sorsavaaran Riistan upean viirin.

 

Kesäkuun alussa aloitettiin uuden riistapellon raivaus, kyntö ja tuhkan levitys. Hommat sujuivat sukkelasti tehokkaiden koneiden ja ahkerien talkoolaisten avulla. Aitatolppien pystytys, aitausremmien kiinnitys ja portin teko valmistuivat 21.6.2016. Talkooporukka oli tyytyväinen hyvin edenneen työn suhteen.

 

Juhannusaikana onnistuttiin pitämään talkooporukka omissa hommissaan, mutta riistakamerat laukoivat hirvikuvia nuolukiviltä ja muualtakin. Kohta juhannuksen jälkeen 27.6 ajettiin kaadettuja ja kuivatettuja heiniä latoon odottamaan talven ruokintakautta. Tiistaitalkoissa 28.6 kylvettiin siemenet ja levitettiin apulanta uuteen riistapeltoon.

 

Vanhaa riistapeltoa hoidettiin kesän aikana. Pellolle johtavan tien reunoille kaivettiin koneella ojat, pelto karhittiin ja sinne kylvettiin siemenet ja apulantaa. Itäminen alkoi nopeasti runsaitten sateitten ansiosta.

 

Sunnuntaina 10.7 kaksitoista harjoitteluintoista kävi ampumassa pienoiskiväärillä ja hirvikiväärillä ampumaradalla.

 

Seuran jäsenet levittivät kymmeniä nuolukiviä hirville kevään ja kesän kuluessa. Nuolukiviltä saatiin runsaasti riistakameran kuvia hirvien käynneistä.

 

Heinäkuussa korjattiin Katosalueen riistapellon aita lisäämällä välitolppia ja kiristämällä vanhoja remmejä. Puuvaja täytettiin syksyä ja talvea varten kuivilla puilla.

 

Elokuun puoliväliin mennessä riistapellot olivat pukanneet runsasta kasvustoa hirviä varten. Seuran johtokunta suunnitteli 8.8 kesä- ja hirvikokouksen asialistaa.

 

Seuran kolmansiin ampumaharjoituksiin osallistui 14.8 viisitoista jäsentä, joka oli kesän ennätys. Tosin olisi toivottu vieläkin suurempaa kiinnostusta.

 

Viikolla 30 hirvimajan seinustalle pystytettiin käytetyistä muokatut palotikkaat, joista tuli halvalla hyvät.

 

Kesä- ja hirvikokoukseen osallistui 27.8 Kivilammella 19 seuran jäsentä. Tilaisuuden aluksi kerättiin nuolukivien paikkamerkinnät karttaan. Kokous sujui sutjakkaasti myös ruokailun avulla ja hirviporukkaan osallistuvien lista saatiin lopulliseen muotoonsa.

Kokous päätti järjestää kilpailun pienpetojen vähentämiseksi. Tarkoituksena on vähentää ketun, minkin, näädän ja supikoiran aiheuttamia riistan menetyksiä. Seuran jäsenten lisäksi kilpailuun voivat osallistua ulkopuoliset, jotka hankkivat luvan pyytää pienpetoja joltakin johtokunnan jäseneltä toimiakseen Sorsavaaran Riistan alueella. Kolme lukumääräisesti eniten pyytänyttä palkitaan 150, 100 ja 50 euron lahjakorteilla.

Samoin päätettiin yksimielisesti, että tällä kaudella ei metsästetä ollenkaan metsolintuja. Hirvijahdin aloituspalaveri järjestetään perjantaina 23.9.2016 kello 18.00.

 

Kokousväki halusi muistaa kokouksen puheenjohtajaa Aimo Tauriaista pitkästä ja toimeliaasta urasta seuran puheenjohtajana ja metsästyksenjohtajana. Aimolle annettiin myös kunniapuheenjohtajuuden vahvistava kunniakirja.

 

Tiistain 20.8 reipas yhdeksän hengen porukka kävi rakentamassa kaksi hirvitornia kahdessa tunnissa. Teko oli suunniteltu tarvikkeineen valmiiksi ja kokenut nais- ja miesryhmä tiesi, mitä oli tekemässä. Onpa turvallista tulittaa, kun seuraavan kerran hirvi tulee tähtäimeen.

 

Elo- ja syyskuussa huolehdittiin, että hirville oli nuolukiviä riittävästi tarjolla. Samoin riistapellot olivat hirvien käytössä. Riistakameroissa esiintyi aika runsaasti vasoja emineen ja muutama uroskin. Riistamajan alue ja rakennukset kunnostettiin syksyn käyttöä varten.

 

Hirvijahdin aloituspalaveri pidettiin 23.9.2016 illalla. Luvat ja muut tarvittavat tarkastettiin ja palautettiin mieliin tärkeät turvallisuus- ja muut ohjeet.

 

Lauantaina 24.9 jahti alkoi ajometsästyksenä ja saalista tuli jo kello 9. Päivän saalismäärä oli aikuinen naaras ja naarasvasa. Sunnuntaina 25.9 ammuttiin 3 hirveä: 2 kpl aikuista urosta ja urosvasa. Seuraavat kaatuneet olivat 27.9 aikuinen uros ja aikuinen naaras. Keskiviikon 28.9 saalistilanne oli 2 kpl urosvasaa ja torstain 29.9 naarasvasa ja aikuinen naaras. Lauantai 1.10 oli ruuhkapäivä: aikuinen naaras, naarasvasa ja aikuinen uros. Tiistaina 4.10 kaatui naarasvasa, lauantaina 8.1 naarasvasa, sunnuntaina 9.10 aikuinen naaras, maanantaina 10.10 aikuinen uros ja keskiviikkona 12.10 naarasvasa. Nyt oli jäljellä vain yksi aikuinen ja yksi vasa.

 

Sunnuntaina 16.10.2016 Pasi kellisti kauden viimeisen vasan ja päivän päätteeksi Samuli valmisti kauden parhaan vasanmaksan käristyksen. Sami kaatoi viimeisen hirven lauantaina 22.10 iltahämärissä ja kauden hirvijahti oli päättynyt. Jahti oli ohi vajaassa kuukaudessa.

 

Porukan lihoja vietiin 24.10.2016 kylmäpalviksi savustettavaksi. Maukasta lihaa voidaan odotella ensi vuoden alkupuolella.

 

Hirvipeijaisten järjestelyt aloitettiin 17.11 lihojen siivutuksella seuran omalla koneella. Illan päätteeksi jaettiin porukan jäsenille sisä- ja ulkofileeosuudet. Perjantai-iltana jatkettiin peijaisten järjestelyä Yläasteen keittiössä ja ruokasalissa Samulin ja arvoisien naisten ohjauksessa. Miehillä onnistui hyvin perunoiden kuorinta. Käristelihat kypsyivät valmiiksi lauantaita varten.

 

Lauantaiaamuna Samuli ja naiset hoitivat loppuvalmistelut ja kaikki oli valmista hyvissä ajoissa ennen ensimmäisten syöjien tuloa. Jo vähän ennen kahtatoista tulivat ensimmäiset ja syöjiä riitti jopa jonoksi asti. Käristys ja muusi maistuivat. Kahvi ja tortut hupenivat tyytyväisiin suihin.

 

Lihahuutokauppa meni sujuvasti ja seurankassaan karttui mukava summa. Johtokunta saattoi olla tyytyväinen.

 

Kolmaskymmeneskuudes toimintavuosi alkoi olla niputettu muistilokeroihin. Kinkun sulattelun jälkeen käynnistetään vuosi 2017.

 

 

2017

Hirviporukan kypsennettävät lihat menivät savu-uuniin keskiviikkona 11.1.2017. Niiden oletetaan valmistuvan noin kolmen viikon kuluttua.


Johtokunta kokoontui suunnittelemaan alkaneen vuoden toimintaa 18.1.2017. Se käsitteli vuosikokouksen asioita ja keväälle ja kesälle suunniteltuja askareita sekä virallisia vuosikokouksen päätettäväksi tulevia asioita.

 

Vuosikokous pidettiin Pitkälammella, nyt kunnalta vuokratussa hirsitalossa 28.1.2017.

Kokous valitsi entiset puheenjohtajat ja muut toimihenkilöt, samoin samat johtokunnan jäsenet jatkavat. Jäsen- ja hirviporukan maksut säilyvät entisellään. Majan laajennuksesta luovuttiin ja muutkin päätökset tehtiin yksimielisesti. Ruoka maistui ja tulevan kauden hirviporukka saatiin lopulliseen muotoonsa. Uutena porukkaan tulee Hannu Alasimonen.

Seuraan hyväksyttiin kaksi uutta jäsentä ja nuorien, alle 16-vuotiaitten jäsenien seuran jäsenmaksuksi sovittiin 0 € nuorien mukaan tulon innostamiseksi.

 

Kylmäsavustuksessa olleet hirviporukan yhteiset lihat saatiin takaisin 3.2 ja jaettiin osallistujien kesken 6.2.2017. Liha oli kypsynyt tosi makoisaksi.

 

Lauantaina 27.5.2017 seura käytti noin 30 seuran jäsentä ja seuralle metsästykseen maansa vuokrannutta perheineen Erämessuilla Oulussa.

 

Kesän talkookausi aloitettiin 10.6.2017 täyttämällä polttopuuvaja koko loppuvuotta varten ja levittämällä riistapelloille ajettua tuhkaa. Myöhäisen kevään vuoksi maa oli vielä routainen ja lumensekainen.

 

Sunnuntaina 11.6.2017 seuran 15 jäsentä kävi ampumaradalla pamauttamassa hirvimerkkiä vastaavat tulokset. Jäseniä muistutettiin siitä, että merkki pitää olla varmistettuna 13.8 mennessä, jos aikoo pysyä hirviporukassa.

 

13.6 jatkettiin talkoilua Jounin (W.) lahjoittamien riistapeltojen aitatolppien aisauksella. Tolpat jäivät kuivumaan myöhempää jatkokäsittelyä varten.

 

Juhannuksen edellä tuli tieto seuran perustajajäsenen Lauri Kieleväisen poismenosta.

 

Juhannuksen jälkeen jatkettiin talkoita riistapelloilla. Raivattiin uusi pelto, pystytettiin aidat, kylvettiin siemenet neljään peltoon ja lannoitettiin. Innokkaimmat korjasivat aitoja ja kaatoivat heinää ja ajoivat ne kuivina latoon.

 

Harjoitusammuntoja jatkettiin radalla 16.7.2017. Lievästi kilpailuhenkiseen kilpailuun osallistui vakioporukka.

 

Riistakameroita alettiin sijoittaa nuolukivien läheisyyteen ja heinäkuussa oli kertynyt hirvikuvia oikein mukavasti.

 

Lauantaina 5.8 suoritettiin vuoden toinen riistakolmiolaskenta ja kunnostettiin majan piha-alue. Samana päivänä olivat viimeisetkin hirviporukan jäsenet uusineet hirvikokeen, joten asiat olivat sen osalta kunnossa.

 

Perjantai-iltana 18.8 seuran jäsenet kävivät radalla ampumassa liikkuvaan hirvitauluun ja tiistaina 22.8 innokas 15 hengen talkooporukka rakensi metsästysmajalle koirien aitauksen ja aloitti siirrettävien kyttäyskoppien elementtien kokoamisen.

 

Lauantaina 26.8 pidettiin Sorsavaaran Riista ry:n kesäkokous ja sen jatkona hirviporukan kokous. Tilaisuuksiin osallistui 26 seuran jäsentä, joista osa edusti sellaisia seuran jäseniä, jotka eivät päässeet paikalle.
Yleinen kesäkokous päätti rajoittaa metsäkanalintujen metsästystä seuran mailla siten, että jäsenet metsästävät vain enintään kolme lintua, joista enintään yksi on metso.

Hirviporukka saatiin lopulliseen muotoonsa ja jahdin aloituspalaveri päätettiin pitää 13.10 kello 18 metsästysmajalla.

Samalla sovittiin, että hirvikoirien kouluttaminen seuran alueella on sallittu syyskuun 2017 loppuun asti vain hirviporukan jäsenille ja koirien tulee olla jäsenten omia. Lisäksi kouluttaminen seuran alueella on kaikilta kielletty 1.-13.10.2017 eli ennen hirvijahdin alkua.

Tiistaina 22.8 aloitettiin uuden kyttäyskopin teko. Puutavaraa saatiin lahjoituksena reilusti. Ahkera porukka rakensi samana iltana kopin hyvän suunnitelman mukaisesti kehykset ja työtä jatkettiin 29.8. Tiistaina 5.9 koppi viimeisteltiin ja siirrettiin sovitulle paikalle. Alalle sopivan koulutuksen omaava traktorinajaja nosti kopin taitavasti ensin pystytetyn jalustan päälle. Koppi oli silloin lähes valmiina odottamassa tulevaa jahtikautta. 12.9 tehtiin vielä tikkaat kyttäyskoppiin ja tähtäiltiin koeluontoisesti ampumalinjoja.

Perjantaina 13.10 illalla kokoontui innokas jahtiporukka kuuntelemaan jahtipäällikön suunnitelmia ja ohjeita seuraavana päivänä alkavaa hirvijahti varten. Samalla tarkistettiin asianmukaiset luvat ja hoidettiin raha-asioita.

Lauantainaamuna 14.10 saapui hirvijahtiporukka ajoissa kodalle ja ensimmäinen päivä meni maastoon tutustumiseksi. Sunnuntaina 15.10 sitten alkoikin varsinainen hirvisota, kun saalista tuli jatkuvasti iltamyöhäiseen asti. Tiistaina 17.10 olikin jo jaettavaa kaikille. Saalista tuli tasaisesti samalla ja seuraavalla viikolla niin, että koko kiintiö tuli käytetyksi sunnuntaina 29.10 eli kahdessa viikossa ja yhdessä päivässä.

Maanantaina 30.10 toimitettiin yhteisen päätöksen mukaisesti lihaa kylmäsavustukseen, josta se on saatavissa makusteltavaksi ensi vuoden alkupuolella.

2018

Marraskuussa 2017 Lihankäsittely Juotasniemelle viedyt hirvenlihat saatiin 8.1.2018 kylmäsavustettuna. Vuoden 2017 hirviporukkaan kuuluneiden kesken jaettiin tasaosuudet tiistaina 9.1.2018.

Maanantaina 15.1 johtokunta kokoontui työstämään alkaneen vuoden toimintasuuntia ja edellisen vuoden toimintakertomusta vuosikokouksessa esiteltäväksi.

Lauantaiaamuna 27.1 reipas miesjoukko kokoontui Katokseen riistakolmiolaskentaa varten.

Vuosikokous pidettiin lauantaina 27.1 Pitkälammella. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Aimo Tauriainen ja sihteeriksi Esko Määttä. Seuran toimintakertomus 2017 ja toimintasuunnitelma 2018 hyväksyttiin. Seuran puheenjohtajaksi valittiin vuodelle 2018 Aimo Tauriainen ja sihteeriksi Esko Määttä. Johtokunnan erovuoroiset jäsenet valittiin jatkamaan edelleen.
Uudeksi seuran jäseneksi hyväksyttiin Marja-Leena Karjalainen.
Naisjaostoon valittiin Kaija Tauriainen, Riitta Kuha, Helena Lahtinen, Pirjo Kemppainen ja Auri Särkelä.
Ampumajaoston kokoonpano on Jouni Wikstedt, Sami Luukkonen, Toni Holappa, Ville Karjalainen ja Janne Polojärvi.
Nuorien mukaan saamiseksi kokous päätti, ettei tänä vuonna 16 vuotta täyttäviltä ja nuoremmilta seuran uusilta eikä entisiltä jäseniltä peritä jäsenmaksua.